Innovaatiovoimaa kulttuurista Kohdataan jo tänään.

Mitä yhteistä on Veijo Baltzarilla, Elvis Presleyllä ja Sir Charles Chaplinilla?

  • Mitä yhteistä on Veijo Baltzarilla, Elvis Presleyllä ja Sir Charles Chaplinilla?

Nyt on aika - nyt se lasikatto rikki!

Kuinka moni on ymmärtänyt, että meillä on mahdollisuus uusia historiankirjoitus näissä eduskuntavaaleissa 2015, rikkoa maailmanlaajuisesti lasikatto?

Uudenmaan Sosialidemokraattien riveissä on ehdokkaana kulttuurineuvos, kirjailija Veijo Baltzar, ensimmäinen mustalainen Suomen eduskunnassa? Tuleva ensimmäinen mustalainen ministerinä?

Kuinka moni oikeasti tietää, että kirjailija Veijo Baltzar on vähemmistönä vähemmistön sisällä, vailla vertaistukea, kulkenut omaa tietään uskollisena itselleen? Kuinka moni tietää, ettei tänä päivänä ole löydettävissä toista samanlaista edelläkävijää koko maailmasta? Mikä omituinen yhtälö onkaan se, että Veijo Baltzar sattui syntymään pieneen Suomeen. Olemmeko me suomalaisina ottaneet tästä edelläkävijyydestä ilon irti? Mielestäni emme ole. Onko maailma vielä valmis yhdenvertaisuudelle? Kyllä.

Vähemmistöjen riveistä nousee ääniä, jotka kertovat siitä, että aika on koittanut. Vähemmistöt tarvitsevat oman äänitorvensa. Luovuushakuiset nuoret tarvitsevat oman äänitorvensa. Kaikki heikommassa asemassa olevat yksilöt tarvitsevat oman äänitorvensa.

Kysymme yhä, miksei monikulttuurisuus oikein pelaa? Niin. Miksi? Miten se voisi pelata, kun yhdenvertaisuutta ei ole vielä olemassa tässä yhteiskunnassa? Se saattaa toteutua yksilöiden välisissä suhteissa, mutta sitä et löydä koulunpenkiltä tai mistään muualtakaan yhteiskunnan rakenteista. Nyt se voisi ensi kertaa tulla todeksi ja siirtyä käytäntöön. Baltzar edustaa uutta konkretiaa eli luovuutta. Suurin osa ihmisistä ei varmaan hetkeen tule käsittämään siitä yhtään mitään, ja ehkä se juuri on tarkoituskin. Se hiipii mieliimme ja olotilaamme vähitellen, vähä kerrassaan hyvinvointina, arvostuksena, voimaantumisena ja mikä tärkeintä tässä  maailman tilanteessa: yhteiskuntarauhana. Yhdenvertaisuuden on pakko tulla todeksi, jos haluamme selvitä.

Kuinka monta mustalaista on istunut yhtään minkään maan eduskunnassa yhtään koskaan? Me emme nyt puhu tapauksista, jotka ovat kasvaneet paikallisen valtaväestön kulttuurissa, ja jonka kaukaisissa juurissa on mustalaisverta. Me puhumme nyt tapauksista, joissa yksilö on kasvanut kulttuurissa, eikä ole hylännyt juuriaan. Joka on niin vahva, ettei hänen ole tarvinnut taipua miellyttämään valtaväestöä päästäkseen eteenpäin. Joka ei ole hylännyt ylpeyttään, ja omaa vahvan, ja terveen itsetunnon. Sellaista tapausta ei vielä ole.

Nyt olisi Suomen syytä kaapata edelläkävijän titteli jälleen itselleen ja äänestää meidän oma maailmankuulu mustalainen eduskuntaan.

P.S. Tsekkaapa tämä sivusto: maailmankuulut mustalaiset. Siellä on vaan yksi Suomen lippu.

http://www.imninalu.net/famousGypsies.htm

 

Kulttuurineuvos Veijo Baltzar puhuu Espoon monikulttuurikeskuksessa 2.2.2015.

https://

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Mustalaisuus voidaan nostaa meriitiksi, tai sitten katsoa haitaksi. En pidä suotavana, että tälläisiä rotuoppeja aletaan tuomaan takaisin politiikkaan. Uskon, että Baltzar pärjää omillaan eikä tarvitse "kiintiömustalaisen" kohtelua.

Käyttäjän ainosederholm kuva
Aino Sederholm

Juuri näin. Baltzar pärjää omillaan. Hän on niitä harvoja joka on menestynyt ja eikä ole jättänyt juuriaan, eikä kulttuuriaan. Se on esimerkki jonka voimaa ei kannata aliarvioida, sillä hänen elämäntarinasta on saanut voimaa moni nuori, kulttuuritaustoista riippumatta. Jos katsotaan, että taustasta on suotavaa vaieta, niin samalla sammutetaan tämä toivo monilta nuorilta. Silti olet oikeassa siinä, että Baltzar ei itse tarvitse "kiintiömustalaisen" leimaa, mutta entäs jos kaikki luovuushakuiset nuoret, kansalliset vähemmistöt ja maahanmuuttajat sitä kipeästi tänä päivänä tarvitsevat?

Mulle rotukysymykset on itsestään selvyyksiä. Meillä nuorilla ei ole yhtä suuri tarve lokeroida ihmisiä kuin ehkä joillain muilla, jo yhteiskunnan rakenteissa vankasti kiinni olevilla ihmisillä. Samassa suhteessa, me ei koeta yhtä ongelmalliseksi sitä, että myös rodusta puhutaan. Halusin osoittaa tämän kirjoituksen erityisesti niille, ketkä saavat Baltzarin tarinasta voimia, ja niille, ketkä eivät halua hahmottaa maailmaa, muutoin kuin lokeroimalla. Ne, jotka näkevät asian kuten sinä, ovat pitkällä, mutta kuinka suuri osuus Suomen väestöstä on kaltaisiasi ajattelijoita?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Aino Sederholm: - "Ne, jotka näkevät asian kuten sinä, ovat pitkällä, mutta kuinka suuri osuus Suomen väestöstä on kaltaisiasi ajattelijoita?"

Oman kokemukseni mukaan suurin osa, vaikkakaan ei se nyt ihmisestä vielä mitään erityistä ajattelijaa tee, jos on sitä mieltä, että ketään ei pidä suosia (tai syrjiä) etnisen taustansa perusteella.

Käyttäjän ainosederholm kuva
Aino Sederholm Vastaus kommenttiin #4

Niinpä Jani siis suuri osa väestöstä varmasti luulee ja uskoo olevansa tätä mieltä, ja vannovat suvaitsevaisuuden nimeen. Oma kokemukseni on, että kaukaa ja etäältä kyllä suvaitaan, mutta kun erilaisuus kävelee vastaan ja hienot sanat ja ajatukset pitäisi siirtää käytäntöön, niin asenneongelmat nousee esiin. Eipä ole vielä koulutuksessakaan ratkennut, miten tuodaan kaikkien erilainen osaaminen esiin, sen sijaan että jaotellaan yksilöt hyviin ja huonoihin.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #5

Kyllä yksilöt voi ja saa jakaa hyviin ja huonoihin, koska yksilöissä on hyviä ja huonoja. Väärin sen sijaan olisi jakaa ryhmät (esimerkiksi nyt vaikka etniset ryhmät) hyviin ja huonoihin joidenkin kyseistä ryhmää edustavien yksilöiden perusteella, mutta tällaista ei kai ainakaan Suomen kouluissa tehdä.

Jukka Mäkinen

Ne on kaikki yhtä paljon elossa?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Mitä yhteistä on Veijo Baltzarilla, Elvis Presleyllä ja Sir Charles Chaplinilla?"

- Olisiko hiusvärivalmistaja?

Toimituksen poiminnat